Liikenneturvallisuusblogi

Onko iänikuinen kysymys kitka vai nasta ollenkaan oleellinen? Nyt se on kuitenkin taas esillä. Talvirenkaat on oltava alla 1.11.-31.3. mikäli sää tai keli sitä edellyttää.

Kahden kognitiivisesti haastavaan asiaan keskittyminen samanaikaisesti ei vain onnistu. Aivot eivät multitaskaa. Kun fokus on palaverissa ajaminen jää ajaminen puutteelliseksi ja toisinpäin.

Ajan vuodessa noin 55 tkm ja sähköä on kulunut latauksiin ja lataushäviöihin noin 11.000 kWh / vuosi. Näistä reilu 1.000 kWh suurteholatauksissa, lisäksi muutama hotellilataus ja loput 90 % kotilatauksena.

Sähköauton lataaminen on hintojen noususta huolimatta yhä edullista kunhan tietää mitä tekee. Lataaminen voi olla myös erittäin kallista. Jopa samasta latauskaapelista saa monen hintaista sähköä riippuen siitä millä latauksen maksaa. Mutta ei huolta, tämä kaikki selkeytyy ja helpottuu päivä päivältä.

Elokuun loppupuolen "Must to do" on renkaiden urasyvyyden tarkistus

Yleisin kysymys jonka sähköautoilija kuulee on "Kuinka pitkälle sillä pääsee?" Pitkä toimintamatka on ehdottoman hyvä asia, mutta fiksun matkan edistymisen kannalta vielä tärkeämpää on nopea lataus. Nopea suurteholataus on pitkiä matkoja ajavan sähköautoilijan paras kaveri. Matka etenee virkeästi ja joutuisasti kun pysähtyy pikaiselle tauolle...

Sähköautoilija ja yritysautopäättäjä, tämä kannattaa lukea jos haluaa säästää kustannuksissa. Latauksen hinta vaihtelee aivan liian paljon riippuen siitä missä ja millä lataustunnisteella tai äppillä latauksen maksaa.

Voiko hitaammin ajamalla välttää latauspysähdyksen?Voi. Jos sillä nyt on jotain merkitystä.

Tässä blogissa koottuna kolme murrettua myyttiä, sähköautoilun plussia ja miinuksia sekä selvää dataa lataamisen kustannuksista.