Nopea lataus voittaa pitkän toimintamatkan

Yleisin kysymys jonka sähköautoilija kuulee on "Kuinka pitkälle sillä pääsee?"  Pitkä toimintamatka on ehdottoman hyvä asia, mutta fiksun matkan edistymisen kannalta vielä tärkeämpää on nopea lataus. Nopea suurteholataus on pitkiä matkoja ajavan sähköautoilijan paras kaveri. Matka etenee virkeästi ja joutuisasti kun pysähtyy pikaiselle tauolle parin tunnin välein ja samalla lataa tehokkaasti. Samalla vähenee houkutus viestien lukemiseen yms. ajon aikana.

Kuva 1. Tehokas suurteholataus tekee pitkistä matkoista sujuvia

Suurteholataus, HPC, High Power Charging 

Suurteholataus on yli 100 kW teholla tapahtuva DC eli tasavirtalataus. Auton tiedoissa tai latauslaitteeseen kirjailtu "150 kW" ei automaattisesti tarkoita nopeaa latausta. Autojen latauskäyrissä on eroja, eikä yksikään auto lataa suurteholatauslaitteesta 0-100 % ilmoitetulla maksimiteholla. Arkitodellisuus latauslaitteella voi olla aivan muuta kuin se mitä auton "papereissa" lukee. Jotta lataustapahtuma olisi nopea, täytyy lataustehon nousta nopeasti mahdollisimman suureksi ja pysyä siellä pitkään. 

Auto voi rajoittaa latausta

Kuva 2. Ajamalla laturille melko tyhjällä akulla saa latauksesta parhaat tehot irti.

Akun latauskykyyn vaikuttavat merkittävästi akun lämpötila ja varaustaso. Akulle mieluisin lämpötila on 20 plusasteen paikkeilla. Suomessa tämä tarkoittaa sitä että ilman akun esilämmitystä suurteholataus alkaa verkkaisesti. 

Paljon pitkiä matkoja ajavan sähköautosta pitäisi löytyä akun esilämmitys/jäähdytys, joka käynnistyy automaattisesti pika- tai suurteholaturille navigoitaessa. 

Suurteholataus on nopeaa kun laturille saapuu mahdollisimman tyhjällä akulla ja lopettaa latauksen kun akun varaustila on 60-80 %. Suurteholatureita löytyy pääteiden varsilta jo niin paljon että tämä on usein mahdollista.

Laturi voi rajoittaa latausta

Kuva 3. Latauslaitteen ilmoittama teho 150 kW ja sen antama teho 23 kW

Latauslaitteeen ilmoittama teho ei toteudu jos  latausaseman kapasiteetti ei riitä. Esimerkkinä kuva 2. jossa 5 x 150 kW HPC:t ja 6 x 22 kW AC latauspaikat, mutta aseman kokonaisteho vain 200 kW.  Tästä johtuen laturissa lukevan 150 kW sijaan se antoi vain 23 kW kun kaikki latauspaikat olivat käytössä.

Latausteho voi olla rajoittunut myös latauslaitteen teknologian vuoksi. Suomessa hyvin yleinen on kolmella 75 kW moduulilla toteutettu 225 kW latausasema, jossa on kaksi 150 kW latauspaikkaa. Lataajille tämä tarkoittaa sitä että ensimmäiseksi saapunut lataaja voi saada käyttöönsä 150 kW ja toisena tulleelle jää 75 kW, eikä tilanne muutu vaikka ensimmäisenä saapuneen auton latausteho laskee ja jälkimmäisenä saapunut auto kykenisi vastaanottamaan enemmän. Onneksi näiden rinnalle on tullut älykkäämpiä latureita joissa dynaaminen kuormanhallinta jakaa sähköä sen mukaan miten kukin lataaja kykenee ottamaan vastaan.

Latauspisteet

Suomessa toimivat latauspisteet löytyvät tästä. Suurteholatauspisteet on merkitty violetilla, pikalataukset 50 kW sinisellä, peruslatauspisteet 22 kW vihreällä, Teslan Superit punaisella ja CHAdeMOt oranssilla.